keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Uuden vuoden kynnyksellä

Kulunut vuosi on ollut... aikamoista myllerrystä...
Nyt kun vuosi on tulossa päätökseen ja tuntuu, että olen selvinnyt kaikesta voittajana, voin kirjoittaa tämän postaukseni teille luettavaksi. Mietin monta kertaa, julkaisenko näin henkilökohtaista kirjoitusta, mutta ihmisiä me kaikki vain olemme ja ehkä siellä lukijoissa on joku, joka kamppailee samanlaisten tuntemusten kanssa. Toivon syvästi, ettei ole.

Alkuvuosi oli henkisesti todella raskas.
Kärsin lähes päivittäin paniikkikohtauksista ja kokonaisvaltaisesta uupumuksen tunteesta. Unentarpeeni oli lähes loppumaton. Heräilin öisin yltä päältä hiessä ja nukuin lopun yötä levottomasti odottaen kauhulla kellon soittoa. Jouduin joka aamu pakottamaan itseni töihin. Kun sain iltapäivällä kotioven takanani kiinni, itku tuli. Lopulta seinä tuli vastaan. Olin pakottanut itseäni jo niin kauan, etten enää jaksanut. Irtisanouduin vakituisesta työstäni vailla tietoa tulevasta. Mies opiskelee, uusi talo rakenteilla. Silti se oli ainoa mahdollinen ratkaisu siinä tilanteessa enkä ole katunut sitä päätöstä kertaakaan. En edes nyt, kun olen muutaman kuukauden työttömyysjaksolla enkä tiedä, koska saan liitosta rahaa ensimmäisen kerran. 
Olimme molemmat helpottuneita, kun sain päätöksen tehtyä. Paniikkikohtaukset loppuivat siihen. Sain elämäniloni takaisin, jaksoin kotona tehdä kotitöitäkin. Monen kuukauden hiljaisuuden jälkeen kykenin avaamaan autoradion ja kuuntelemaan musiikkia. Tuntui, että mustavalkoinen sumu kirkastui ja maailma sai värit takaisin. 

Huhtikuussa aloitin puutarha-alan kausityöntekijänä, sain loppuvuodelle asti kestävän pitkän pätkän.
Sain työkavereita, monta ihanaa työkaveria, joita ilman olin työskennellyt kaksi pitkää ja ankeaa vuotta. Muutamista tuli hyviä ystäviä.
SAIN OMAN ALANI TÖITÄ!!!
Sain lakisääteiset, tietyllä kellonlyömällä alkavat ja päättyvät tauot.
Sain tehdä töitä yksin ja yhdessä, hyvin moninaisessa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä vaihtelevien työtehtävien parissa.
Opin paljon paljon uutta. Kuluneen 8 kuukauden aikana olen ajanut traktoria ja ruohonleikkureita niin paljon, että osaisin käyttää niitä unissanikin. Oli ilo huomata, että kahdeksan vuoden takaiset puutarhakoulun opit traktorin ja peräkärryn käsittelystä olivat jääneet selkäytimeen!

Olen onnellinen tästä muutaman kuukauden työttömyyspätkästäkin, saan ihan oikeasti palautua rauhassa, nollata. Tehdä pitkiä kävelyretkiä valoisaan aikaan, kutoa illat pääksytysten, tapetoida raksalla, ehkä jopa kokata vähän enemmän, ehkä jopa leipoa vähän enemmän. Lukea, valvoa niin myöhään kuin huvittaa, nukkua niin pitkään kuin huvittaa.
Ja kun kevät koittaa, puhisen taas uutta intoa ja energiaa!

Toivotan teille jokaiselle 
Onnea, iloa ja valoa Uudelle Vuodelle 2016!
Olkaa armollisia itseänne ja toisia kohtaan!

25 kommenttia:

  1. Voi Tiina ♥
    Ihanaa, että olit niin viisas, että kykenit lopettamaan vanhan ja ottamaan loikan rohkeasti tuntemattomaan.
    Onnellista uutta vuotta!

    VastaaPoista
  2. Hienoa että rohkesit hypätä tuntemattomaan ja se kannatteli:)
    Oikein ihanaa uutta vuotta 2016!

    VastaaPoista
  3. Nostan hattua korkealle jokaiselle joka oman hyvinvoinnin takia uskaltaa ottaa sen ensimmäisen askeleen, vaikka sitten kohti tuntematonta! Kiitos sinulle, että jaoit tämän meidän kanssa. Siitä voi olla iso apu jollekin samanlaisessa tilanteessa olevalle :)Ihanaa, rauhallista ja onnentäyteistä uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ajatellen tämän kirjoitinkin. Monta kertaa illalla sängyssä olin puhelimella netissä ja etsin vertaistukea omalle tilanteelle i.

      Poista
  4. Hieno postaus Tiina!
    Niin se on, itselleen pitää olla armollinen. Luulin itse että on hyvä että minulla on lähihoitajan ammatti tukemassa puutarhatyön kausiluonteisuutta. Kuitenkin olen huomannut ettei minusta taida olla vuorotyöläiseksi. Iltavuoro-aamuvuoro yhdistelmän välissä nukun yöllä ehkä kaksi tuntia. Eräänä yönä en nukkunut ollenkaan... Sen jälkeen tein päätöksen palata puutarha-alan puolelle ensi kesänä. Mietin vaihtoehtoja sitten syksyllä.

    Voimia sinulle, pahin on ohi.
    Toivotan sinulle oikein antoisaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti menisin itsekin aika sekaisin kolmivuorotyöstä. Ja tuli todettua kantapään kautta se, minkä jo tiesinkin: hoitotyö ei sovi meikäläisen psyykkeelle,ei ainakaan siinä muodossa jossa sitä tein.

      Poista
  5. Kiitos, että halusit jakaa tämän. Olet tehnyt vaikean, mutta loistavan ratkaisun, työn jättämisen. Ja hyvä, että olet noin pian toipunut uupumuksesta ja saanut elämänilosi takaisin. Hyvältä kuulostaa myös, että otat nyt rauhallisesti ja nautit siitä. Näistä vaikeista kokemuksista saamme arvokasta henkistä pääomaa, joka auttaa tulevissa vastoinkäymisissä. Onnellista ja rakkaudentäyteistä tulevaa vuotta sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä <3 Tuo edellinen työ oli se syy kaikkeen, joten kun siitä pääsin alkoi kaikki näyttää valoisammalta. Pystyn taas jopa syömään ilman, että kyyneleet silmissä taistelen oksennusta vastaan.

      Poista
  6. Ihana asia, että teit oikean päätöksen ja voit nyt hyvin Tiina! Kyllä sen ihmisen keho ja mieli on viisas, se kertoo mikä meille on hyväksi ja mikä ei. Vuoden syklissä lähdemme taas kohti kevättä, se jo ajatuksena antaa voimia. Kaikkea hyvää tulevaan vuoteesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maria <3 Ihmisen täytyisi muistaa kuunnella kehoaan ja tehdä päätöksiä sen mukaan, mikä tuntuu itsestä hyvältä ja oikealta.

      Poista
  7. Kiitos rohkeudesta ja onnea elämääsi jatkossa! Ihana kuulla, että löysit oikean polun! Minä herkkiksenä rivien välistä arvasin jotain tälläistä. Kriisit ovat jälkikäteen ajatellen hyvä asia, ne kun ohjaavat ihmistä oikeaan suuntaan (vaikka pyörremyrskyn sisässä ei koskaan tunnu siltä). Onnea kovasti ja ihania hetkiä tulevalle vuodelle!

    VastaaPoista
  8. Onnea voittajalle, voitit elämäsi takaisin! Toivon Sinulle kaikkea hyvää, elämä kuljettaa, se on täynnä yllätyksiä ja iloa, ihana että ilo palautui ja värit! Loppumatkasi ennen lopullista päätöstä kuulosti aika synkältä ja raskaalta!

    Uutena alkavana vuonna toivon, että kohtaat asioita jotka kiinnostavat, kohtaat ihmisiä jotka huomaavat kuinka paljon sinulla on annettavaa, kohtaat tehtäviä jotka saavat Sinut sykkimään! Oikein hyvää Uutta Vuotta Tiina!

    VastaaPoista
  9. Ihanaa että olet selviytynyt yli vaikeasta ajasta ja elämä on taas valoisampaa. ♥ Ihailen rohkeuttasi puhua asiasta suoraan. Olen ollut samanlaisessa tilanteessa elämässäni useammankin kerran eikä sitä tunnetta oikastaan voi kukaan ulkopuolinen ymmärtää jos ei ole itse sitä paniikkia ja lohdutonta tyhjyyttä kokenut. Se ottaa oman aikansa että saa voimansa kerättyä, mutta ajan myötä huomaa että vaikka mieli yrittäisi pakottaa tekemään tiettyjä ratkaisuja, koko keho vihjaa olollaan selkeästi jos on menossa väärään suuntaan.

    Toivon sinulle paljon iloa ja värikkäitä riemukkaita hetkiä tulevaan vuoteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tunne on niin kamala, se täysin lohduton olo, kun tilanteesta ei tunnu olevan mitään ulospääsyä. Siinä kohtaa on jo itse niin väsynyt selviytymään, että toivoisi vain jonkun toisen tulevan ja pelastavan tilanteen puolestasi.

      Ihanaa alkanutta vuotta sulle, Linda <3

      Poista
  10. Mahtavan valoisa kirjoitus ja ihana selviytymistarina. Samaa rohkeutta toivon alkaneelle vuodellekin!

    Sini K.
    Kasvihormoni-blogista

    VastaaPoista
  11. Ihana selviytymistarina! Kaikkea hyvää sinulle tälle alkaneelle vuodelle!

    VastaaPoista
  12. <3 Hyvä postaus. Rohkea. Kyl ne asiat tuppaa lutviutumaan tavalla tai toisella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Rekkuseni <3 Siihen täytyy vaan luottaa, että asiat järjestyvät.

      Poista
  13. Onnittelut ainoasta oikeasta päätöksestä burn outin iskiessä. Olen itse tehnyt aikoinaan saman, olo oli niin hirveä, että tyhjän päälle hyppääminen oli ainoa vaihtoehto. Kaikki muuttui vähitellen paremmaksi ja toivuin hitaasti entistä vahvemmaksi. Toivotan sinulle iloista kevään odotusta. On ollut kiva seurata talonne valmistumista ja kohta puoliin päästään varmaan puutarhan perustamiseen. Voimia ja iloa elämään!

    VastaaPoista